美国海军研究实验室将试验手掌大小的蜂群无人机
T?h?n artikkeliin tai osioon ei ole merkitty l?hteit?, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietol?hteist?. Voit auttaa Wikipediaa lis??m?ll? artikkeliin tarkistettavissa olevia l?hteit? ja merkitsem?ll? ne ohjeen mukaan. |
Stuart oli Skotlannin hallitsijasuku, joka my?hemmin nousi hallitsemaan my?s Englantia ja lopulta Isoa-Britanniaa.
Stuartit hallitsivat Skotlannin kuningaskuntaa 336 vuotta vuosina 1371–1707. Tudor-suvun viimeisen monarkin, Elisabet I:n, j?lkeen Stuartit saivat vallan my?s Englannin ja Irlannin kuningaskunnissa. Stuart-suku hallitsi kaikkia kolmea, personaaliunioniin liittynytt? kuningaskuntaa vuodesta 1603 vuoteen 1707, jolloin perustettiin unionisopimuksella Ison-Britannian kuningaskunta. Heid?n j?lkeens? valtaan astui Hannover-suku.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Suvun nimi oli alun perin Stewart. Maria I alkoi k?ytt?? Stuart-nime? oleskellessaan Ranskassa, koska halusi ett? nimi lausuttaisiin siell? samalla tavalla kuin skotin kieless?. Stewart-nimi tuli perinn?llisest? tittelist? ”High Steward of Scotland”, jonka suvun edustajat saivat 1100-luvulla (titteli on nykyisin prinssi Williamilla).
Kuudes High Steward -titteli? kantanut, Walter Stewart (1293–1326) oli nainut Skotlannin kuninkaan Robert Brucen tytt?ren ja esitti t?rke?? osaa Bannockburnin taistelussa. Heid?n poikansa Robert peri kruunun, kun Robert Brucen poika David II kuoli lapsettomana 1371.
Vuonna 1503 Jaakko IV pyrki solmimaan rauhan Englannin kanssa naimalla Henrik VII:n tytt?ren Margaret Tudorin. Heid?n poikansa, my?hemm?n Skotlannin Jaakko V:n syntym? yhdisti Tudor ja Stuart-suvut. H?nen tytt?rens? Maria I vaati itselleen Englannin valtaistuinta v?itt?en Elisabet I:n olevan laiton valtaistuimelle vanhempiensa eron takia. Elisabet I kuitenkin m??r?si Marian vankilaan ja my?hemmin teloitettavaksi t?m?n tultua Englantiin. Elisabet I kuoli ilman perillist?, mik? oikeutti my?hemmin Marian pojan Jaakko VI:n nousun Englannin kuninkaaksi, jolloin Englanti ja Skotlanti saivat yhteisen hallitsijan.
Hallitsijasuku sammui Annan kuoltua lapsettomana 1714. Parlamentti valitsi uudeksi kuninkaaksi Hannoverin vaaliruhtinaan Yrj?n, jonka l?heisin sukulaisside Stuart-sukuun kulki h?nen ?idin?itins? Elisabet Stuartin kautta. T?m? oli Jaakko I:n tyt?r ja Kaarle I:n sisar.
Stuart-sukuiset hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Stuartien tapa hallita kehittyi Skotlannissa, miss? eri suvut kilpailivat kuninkaanvallasta kesken??n. Stuart-sukuisille hallitsijoille oli luonteenomaista, ett? hallitsijasuvun kunnia oli etusijalla maan kunniaan verrattuna.[1]
Skotlannin hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Robert II (1371–1390)
- Robert III (1390–1406)
- Jaakko I (1406–1437)
- Jaakko II (1437–1460)
- Jaakko III (1460–1488)
- Jaakko IV (1488–1513)
- Jaakko V (1513–1542)
- Maria I (1542–1567)
- Jaakko VI (1567–1625)
Skotlannin, Englannin ja Irlannin hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Jaakko VI (Skotlanti) eli Englannin Jaakko I (1603–1625)
- Kaarle I (1625–1649)
- Kaarle I:n ja Kaarle II:n hallituskauden v?lill? Englantia hallitsivat lordiprotektorit Oliver Cromwell ja Richard Cromwell.
- Kaarle II (1660–1685)
- Jaakko II (Englanti) eli Skotlannin Jaakko VII (1685–1688)
- Maria II (1689–1694)
Britannian hallitsijat
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 13. Uskonsodat, s. 352. WSOY. ISBN 951-0-09741-1
Edelt?j?: Tudor |
Englannin hallitsijasuvut 1603 – 1714 |
Seuraaja: Hannover |